torstaina, maaliskuuta 16, 2006

16.3.2006 Perusvarmaa, mutta ilman virkamiehiä

DYN 150 m
DNF 107 m

Altaalle päästiin 19 ja ilmoitin heti alkuun, että official toppini on 19:20 ja että yritän tehdä pitkän vedon - noin 135-160 metriä. Alempi luku itseni varten ja ylempi turvasukeltajille tiedoksi puuttua tarvittaessa peliin.

Jari oli kuitenkin käynyt TKA:lta hakemassa painovöitä, joten niitä piti ruveta testailemaan ja aikaa kului. Altaaseen menin joskus 19:15, jolloin tuumasin, että "hei, toppia pitää siirtää, kun ei kerkiä lämmittelemään". Joku siinä sitten alkoi tekemään kuulutuksia tyyliin "Kalle Rajala, start cancelled" niin tuumasin, että "piru vie, mennään sitten, kun aukomaan alatte".

Kyllähän se vähän jännitti. Tein 2 x 50 m lämppäreinä ja molemmat olivat 27,4 sek. Lähdössä syke oli korkea, mutta eipä tuo haitannut. Olen hyperventilaatiota koettanut parhaani mukaan välttää. Hengitän hyvin vähän ennen suoritusta ja pelkästään nenän kautta. Ennen täyttöä vedän pari kertaa kunnon tuuletuksen. Simon kanssa on tästä paljon ollut puhetta ja tämä tuntuu toimivan, mutta ei mene hyperin puolelle.

Motivaationi pitkiin on nyt hyvä. Kun on käynyt läpi turhautumisen perusharjoitteluun, tuntuu mukavalta korjata satoa. Vaikka matkalla teki pari kertaa mieli luovuttaa, halusin kuitenkin enemmän tehdä pitkän. En halunnut kääntyä 150 metristä sillä ei aina ole hyvä tehdä omia enkkojaan. Toinen juttu on se, että en uskonut meneväni kuin ~ 140 metriin asti. Tämä veto oli aika kova juttu varsinkin kun tein sen 25 metrin altaassa, jossa pitää olla kokoajan kääntymässä.

Olin jo ennen treeniä päättänyt tehdä myös dnf:n. Siinä tavoitealue oli 85-110 metriä. Dynassa ei tule palleanykäyksiä, mutta kyllä niitä dnf:ssä tulee. Viiden kympin jälkeen tuntui ettei oikein huvittaisi jatkaa, mutta päätin tehdä tavoitteeseen saakka. Pian kuitenkin tuumasin, että tästä on niin lyhyt matka eikä järjenkulussa ole vielä edes pikkuvikoja, joten voi hyvin mennä sataseen asti. Loppuun tuli vielä uho, että otetaanpas käännös ja veto, ja sillä se tuli.

Taukoa suoritusten välille taisi tulla noin 50 minuuttia, mikä kului mukavasti muita spottaillen. Tuo on jännä huomata ettei oikeasti tarvitse mitään ihmeellistä kymmenen minuutin transsijoogaa ennen suoritustaan, vaan siihen voi lähteä vähemmälläkin valmistautumisella, vaikka vähän jänskättääkin. Sen kuitenkin sanon, että vaikka lämmittely on amatöörejä varten, niin kannattaa kuitenkin vetää pari viisikymppistä alle ennen kuin lähtee. Tänään myös nesteytys oli paremmalla mallilla kuin eilen.

4 kommenttia:

jome kirjoitti...

Lämppäreistä olen tehnyt saman havainnon. Tai siis, lämppärit, erityisesti staticissa ovat kyllä paikallaan, mutta kaikki semmonen turha "primadonnailu" katoaa kun treenaa tarpeeksi ja se onkin vain suorituksen tiellä.

Aika moni jättää esim. treeneissä maksimin tekemättä, jos altaassa on vaikka liikaa meteliä ja kaikki planeetat ei ole kohdallaan. Sehän on just parasta treeniä! Huonolla valmistautumisella huonoissa olosuhteissa...Jos siinä pystyy vielä hyviin suorituksiin, niin kisathan on ihan läpihuutojuttu.

jome kirjoitti...

Niin tarkotin "primadonnailulla" just semmosia ihme uskonnollisia rutiineja, että pitää olla jokainen värekarva oikeassa asennossa ja aivolohkot tasapainossa.

Ei semmosia tartte IMO. Kun tietää mitä tekee ja mihin pystyy, niin riittää kun hyppää altaaseen tekee lämppärit ja sitten sen suorituksen mikä on päivän kunto...

Yhtään väheksymättä rentoutumismenetelmiä ja sen sellaisia, kyllä ne ovat tärkeä osa kehitystä, mutta tarkoitan sitä kun treenaa tarpeeksi niin rentous ja muu suoritus tulee ihan refleksinomaisesti, ei sitä tartte mitenkään houkutella esiin.

Anonyymi kirjoitti...

Oikeissa kisoissa ei aina voi vaikuttaa siihen millainen allas on, minkä lämpöinen vesi, onko vesiliukumäki päällä vai ei, paistaako aurinko, mistä saa ruokaa, jne. jne. Näistä riesoista pääsee eroon, kun "vakioi" suorituksen ja treenaa sen kotonaan kuntoon. Veikkaanpa, että Kalle vetää kisoissa, nykyisellä tyylillään, varman +160m ;-)

- kimmo

Kalle kirjoitti...

Sehän tässä onkin, että alkaa kisoissa säätämään liikaa ja ottaakin liikaa keskittymistä :) Hervannassa meni hyvin, kun piti säätää järjestäjän ominaisuudessa kaikenlaista niin ei ehtinyt murehtimaan suorituksiaan.

Ja Kimmo aloitti psykologisen sodankäynnin asettamalla odotukset korkealle osaltani :) Niin tosiaan, sinähän olet myös kisaajien joukossa, heh. Perusvarmaa lähden kisaan tekemään. Pitää treeneissä vaan hakea jokin yläraja ettei tule ylilyöntejä.