5.1.2006 Ajatuksen kanssa

Radan saaminen meinasi olla tänään vaikeaa, mutta ilmeisesti olen käyttäytynyt asiallisesti, joten pääsin treenaamaan. Tein taas viisikymppisiä monolla, mutta nyt ilman pukua. Ostin eilen uimalakin ja täytyy sanoa, että en voi käsittää, miten olenkaan saattanut mennä ilman sitä.

En lähtenyt väsyttämään itseäni lämmittelyillä, vaan laitoin monon heti jalkaan. En tiedä olinko saunonut liian kovaa ja lähdinkö tekemään treeniä alusta liian kovaa vai mikä oli, kun parin vedon jälkeen alkoi tuntua, että sydän lyö ihan pirun kovaa. Kokeilin pulssia ja lyönnin olivat todella voimakkaita ja ehkä hieman epäsäännöllisiä.

Menin altaan reunalle istumaan pian pulssi palautui normaaliksi. Mieleen tuli, että pitäisikö ollenkaan jatkaa. Päätin jatkaa treeniä, mutta pidemmillä palautuksilla. Päätös taisi olla ihan oikea, sillä mitään ongelmia ei enää tullut, ja itse asiassa keskittymisenikin oli paljon parempaa, kun sain huilata tarpeeksi vetojen välillä.

Katselin eilisen harjoituksen jälkeen illalla Pajulahdessa kuvattuja tekniikkavideoita sekä muita dynamic-otoksia. Keskityin oikeastaan vain ja ainoastaan liikkeen jatkuvuuteen ja pyrin poistamaan kaiken räjähtävyyden potkusta. Olisi taas videoinnin paikka. Liikkeen jatkuvuuden suhteen olin harjoitukseeni tyytyväinen. Kellotin uinnit, nopeus oli kohdallaan eikä sukellus ollut kovin kuluttavaa.

Loppuun uin vielä selälläni monon kanssa 5*200m ja tein 2*100m rinulipotkut.