maanantaina, tammikuuta 02, 2006

2.1.2006 Negatiiviset

Tiivis treenaaminen on tehnyt tehtävänsä. Altaaseen mennessä tuntumaa ei tarvitse hakea, vaan melkein kaikki on kohdallaan ensimmäisestä sukelluksesta alkaen. Tilanne kuitenkin on taas sellainen, että osaan tehdä sukelluksen noin kolmella eri tavalla. Jokaisessa teen yhden asian toisin enkä tiedä, mikä näistä olisi oikea tapa. Tiedän mikä on kuluttavin, mikä on nopein ja mikä on hassuin tapa. Näistä kolmesta pitäisi valita paras. Ehkäpä täytyy taas videoida.

Tein suunnilleen 20*50m metriä, ja kellotin ne kaikki välille 30,2 - 31,7s. En tehnyt uinteja enää päälle, sillä halusin säästä varpaitani. Nyt tosin ei ollut kuin yksi varvas teipattuna.

Kokeilin myös uutta pukua, joka on Elioksen 1,5mm freedown. Pukeminen oli vähän vaikeaa, vaikka siinä on nylonpinnoitus sisällä. Vedessä puku on pirun liukas. Monolla 50 metristä lähtee 1-1,5 sekuntia pois sekä 1-2 potkua /25 metriä. Puku tuo hieman nostetta, mutta ei liikaa. Pystyin tekemään dynaa 3,4 kiloa kaulassa ilman pakkausta. Tuo 3,4 kiloa on ollut sopiva ilman pukua ja 10 pakkauksella.

Passiivisella uloshengityksellä vajosin pohjaan. Näin ollen puku päällä on hyvä tehdä negatiivisia eli toisin sanoen siis simuloida syvyyssukellusta uimahallisyvyyksissä. Idea on siis siinä, että puhalletaan keuhkot tyhjiksi ja mennään 4 metriin, jolloin paineen vaikutus on periaatteessa samanlainen kuin jos sukellettaisiin täysillä keuhkoilla kymmeniä metrejä syvälle. Ensimmäisen kymmenen metrin matkalla suhteellinen paineenvaihtelu on kaikkein suurin, joten harjoitusmenetelmä on ilmeisen hyödyllinen; ainakin monet tekevät sitä.

Kun pohjaan mennään tyhjillä keuhkoilla, paine vaikuttaa siten, että keuhkot menevät tilavuudeltaan pienemmiksi ja rintakehään saattaa sattua. Kipu on ihan turvallista kunhan muistaa pitää itsensä rentona. Kivun aiheuttaa se, että rintakehä ei ole tottunut painumaan kasaan. Rintakehä on kuitenkin hyvin elastinen ja jo pienellä harjoittelulla on mahdollista venyttää rintakehäänsä sen verran, että kipu katoaa.

Kun kipua ei enää tunnu, voidaan edetä pidemmälle eli puhaltaa keuhkot vielä tyhjemmiksi ja viimeistellä tyhjennys negatiivisella pakkaamiselle. Negatiivinen pakkaus on siis operaatio, jossa tyhjistä keuhkoista otetaan ilmaa suuhun ja puhalletaan se pihalle. Tavallisessa pakkaamisessa homma tehdään toisin päin eli otetaan suullinen ilmaa ja painetaan se keuhkoihin.

Kisavalmistelujen suhteen sain uutta intoa negatiivisten tekemisestä, ja luulen ottavani ne säännöllisesti mukaan harjoitteluuni. Monipuolisuudesta saan mukavaa vastapainoa monoilun lisäksi. Tämän ohella uskon saavani siitä huomattavaa etua. Kirjoitin elokuussa siitä, kuinka lajit tukevat toisiaan. Elokuussa tuli tehtyä kaikkia lajeja, ja silloinhan olin todella hyvässä kunnossa. Näillä eväillä siis kohti kuolemattomuutta :)

Ei kommentteja: