Illalla menin treeneihin ajatuksenani tehdä pitkä veto, jotta ei tulisi liian pitkää taukoa bläkärin päälle. Niinhän sitä sanotaan, että kolarinkin jälkeen pitäisi palata rattiin mahdollisimman pian. Ensimmäinen lämppäri hieman jännitti ja teinkin viisikymppisiä kuusi tai seitsemän kappaletta ennen kuin pyysin spottauksen sataselle. Ilmoitin, että jos ukko kääntyy satasesta niin väkisin ylös.
Sukeltaminen tuntui mahtavalta. Olo oli rento ja mukava, vaikka tarkkailinkin itseäni koko ajan; tunnustelin tajuntani tasoa, arvioin vauhtiani ja tekniikkaani sekä laskin potkuja. Varoin kiihdyttämästä, joten vauhtini olikin todella rauhallinen koko sadan metrin matkan ajan. Oli se vaan mukavaa. Pari hengenvetoa ja merkit päälle. Ei toivottavasti jäänyt traumoja :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti