Takanani on nyt parin viikon orientoituminen staticiin. Ilokseni voin todeta, että apneakestävyys on parantunut koko ajan.
9.12. 4:15 (testailua)
15.12. 5:00 (todella tiukka, maski)
17.12. 4:20 (ei halua pidempään, maski)
20.12. 4:35 (tämä oli ihan rajoilla, klipsi)
27.12. 5:05 (tahdon voimalla, ei klipsiä)
28.12. 5:00 (perusveto, ei klipsiä)
30.12. 5:17 (yllättävän helppo, olisi ollut varaa jatkaa, klipsi)
31.12. 5:17 (perusveto, varaa jäi, klipsi)
Numeroiden valossa edistystä on tullut vähän, mutta tunnepuolella kehitys on ollut huimaa. Parin viikon takainen vitonen oli ihan rajoilla ja periaatteessa hyvän päivän tulos, kun sitä vertaa yleiseen tulostasoon.
Parannusta on tullut myös siinä, että otin käyttöön periaatteen, että vitonen on pakko tehdä joka päivä. Lueskelin vanhoja treenipäiväkirjoja läpi, kun ihmettelin, miksi en kestä yli vitosen. Huomasin että kädet kannattaa tuoda laidalle neljän ja puolen kohdalla, sillä se helpottaa suorituksen jatkamista henkisesti todella paljon.
Olen kokeillut staticia vuorotellen ilman laseja, maskia ja klipsiä. Tarkoituksena on ollut löytää optimaalinen varustus. Silmien kiinnipitäminen tuntui aluksi vaikealta, ja kun niitä ei piilarien takia kannata lopussakaan availla niin luottamus sokkona tekemiseen oli aluksi vaikeaa. Palleanykäykset tuntuvat myös erilaisilta maskilla, klipsillä ja ilman klipsiä. Ilman mitään naamavarustusta on ehkä mukavinta olla, mutta limiiteillä vaaraksi tulee se, että hotaisee vettä sisään, jos kurkunpää sattuu falskaamaan.
Aiemmin olen tehnyt paljon maskin kanssa. Siinä on se hyvä puoli, että kurkun voi pitää rennompana ja ilmaa saa huljutella maskiin ja takaisin jos siltä tuntuu. Ongelmana on ehkä kuitenkin ollut se, että maskin kanssa nykäykset tulee vedettyä enemmän rintakehällä. Tai siis ne tuntuvat siinä enemmän; enhän minä tahallani.
Klipsin ainut vika on ollut siinä, että se voi välillä tuntua ahdistavalta. Kaiketi totuttautuminen ja tekeminen auttaisivat asiaan, ja itse asiassa näin on osittain jo käynytkin. Suorituksen lopussa on hyvä antaa nykäysten tulla ja mennä, kun nenä on kunnolla tukittuna.
Nykäysten laskeminen oli toimiva metodi, kun aloitin staticin pari viikkoa sitten. Ongelmaksi siinä tuli sitten se laskeminen, sillä kahdenkymmenen jälkeen alkaa päässä juosta ihan mitä sattuu. Aina ei edes lukuja. Kun ei laske, pystyy toisaalta olemaan rennompanakin.
Lämppärit on jälleen oma maailmansa. Olen verrannut treenejäni syksyyn 2005, jolloin tein staticia paljon. Silloin nykäykset alkoivat lämppäreissä about minuutin puolentoista kohdalla. Nyt menee ensimmäisessäkin melkein kahteen ja puoleen ennen kuin alkaa. 2005 nykäykset alkoivat varsinaisessa vedossa aika tarkalleen 2:30 kohdalla, nyt on mennyt noin 2:45 asti ilman nykäyksiä.
Huomasin myös, että välttämättä kova lämppäri ei aina ole hyvä juttu. Alkuun saatoin tehdä 4 minuutin lämppärin ja sitten päätyä varsinaisella vedolla neljään ja puoleen. Ainakin mulla tuntuu nyt toimivan myös sellainen tapa, että tekee lämmittelyn kevyellä laskeutumisella. Ensimmäisellä vedolla voi ottaa muutaman kevyen nykäyksen ja sitten vähitellen enemmän seuraavilla. Frc:na kannattaa myös tehdä, mutta mietin vielä, kuinka paljon frc:ta kannattaisi tehdä. Fyysisesti frc tuntuu mukavammalta, kun pallealla on kerrankin tilaa liikkua niin paljon kuin se haluaa.
Retrospektiivisesti ylihengitin aika usein syksyllä 2005. Jaa millä perusteella? No, olen pari kertaa kokeillut hengittää yli ja sen jälkeen, kun kääntyy, tuntuu kuin pyörisi, mikä on täsmälleen sama tunne kuin minkä muistan aiemmalta. Eron tietää parhaiten 4:30 kohdalla. Jos on ylihengittänyt niin järki alkaa heikentyä, mutta jos hiilidioksidit ovat korkealla niin järki on uskomattoman hyvässä kunnossa ja pysyy edelleen eikä heikkene tuosta eteenpäin juurikaan.
Staticin ja apnean suhteen olen nyt luottavaisella mielellä. Ennen joulua, kun lopettelin räpyläuinnin hapotustreenejä, usko pidättelykykyyn oli heikko. Räpyläuinti on oikeaa urheilua ja elimistö oppii siinä jossain määrin tuhlaamaan happea. Nyt pitää vielä opettaa ruholle, että mennään räpsällä happea säästäen. Ei tuo monoilu niin hirveästi treenimuotona nyt kiinnosta. Aika hassua, että staticin tekeminen on taas se, mikä kiinnostaa eniten.
Ja vielä mainoksena: tätä blogia kannattaa seurata http://dnf4fun.blogspot.com/
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Oleko sä Kalle pitänyt lämppärirutiinit noin karkeasti ottaen aina samoina joka treenissä? Kauanko on keskimäärin kestänyt? Entä onko altaan lämpötila vaihdellut? Mites sun sykkeet on käyttäytynyeet, oletko seurannut (keskiarvo, matalin)?
Mulla näyttäis toi 4.30 olevan aika stanssu, mihin pääsen samantyylisen lämmittelyn kautta, jonka kesto noin 1/2 h. Yhtenä poikkeuksena on ollut yksittäinen veto pari astettä lämpimämmässä, jossa pääsin päälle viiden. Vaik yksittäisestä vedosta ei pitäis tehdä johtopäätöksiä, mun mielestä vedessä lillumisen mukavuus kyllä auttoi juuri rentoutumiseen siinä.
Tein tänään perus-staticin sykemittarin kanssa ja hieman ihmettelin, kun syke oli alimmillaan 56. Sekin tuli varmaan lämppäreissä. Lisäks spottaaja sanoi, että syke pyöri 70 tuntumassa koko suorituksen ajan. Eikö se ole aika korkea staticissa? Yksittäisissä frc-kokeiluissa olen saanut sykkeen 40:een puolessatoista minuutissa.
Laittoi mietityttämään, olenkohan lainkaan saanut static-suorituksissa kunnon sukellusvastetta päälle... Lämppäreissä en nimittäin ota juuri nykäyksiä, tai niitä ei oikeastaan tule kun nousujohteisesti etenen kohti kahta puolta - kolmea minsaa. Varsinaisissa vedoissa sitten nykäykset alkanevat kahden puolen, jopa päälle kolmosen kohdalla. Ehkä tuo nykäysvaihe oiskin se, mit pitäis treenata (?)
Tiedän suunnilleen mitä haluan lämppäreissä tehdä. Joskus saatan jättää yhden tai kaksi lämppäriä tekemättä jos siltä tuntuu, että kulkee muutenkin.
En ole sykkeitä viime aikoina mittaillut, mutta viime keväältä muistelisin, että joku 40 oli staticissa alin. Syke laskee jonkin verran lähdön jälkeen.
Syke ei kuitenkaan kerro kaikkea. Kisassa kun on jänskättänyt ja syke ollut varmaan 120 niin silti on mennyt 5 minuuttia.
Frc:llä saan sykkeen 50 heti ja puolessa minuutissa alle 30-40 välille. Älä pidä mittaria aina mukana, sillä se tahtoo vain sekoittaa hommia.
Kyllä lämppäreissä kannattaa ottaa nykäyksiä, mutta kokeilla, että kuinka paljon niitä pitää ottaa.
Joo, syke ei kerro kaikkea: kylmäaltaassa vaikka sain hengityksen tasattua ei syke laskenut alle 90:nen. En siis staticia siellä vetäny, muuten vain olin. Tuntui muuten staticin paikallaan olon jälkeen vähän helskutin kylmältä, huh huh! Ja joku rouva oli kuulema just valitellut ettei allas ollut "yhtä kylmä kuin yleensä" (!) No, meitä on moneen junaan : )
Pitänee testailla frc:tä staticin lämppäriks, se kuitenkin nopein tapa palleanykäyksiin.
Kiitos vinkeistä!
Lähetä kommentti