14.1.2006 Heikko pää

Etukäteen sovittiin Simon kanssa, että yritetään maksimeja. Olin henkisesti valmistautunut tekemään vähintään 150 metriä, ja paineiden kerääminen oli sen mukaista. En tiedä, mikä järki tai pikemminkin sen puute siinäkin taas oli. Huhuu! Olen kerran tehnyt 125 metrisen hyväksytysti ja haluan seuraavan askeleen olevan noinkin kaukana. Tyhymä.

Toisaalta taas pelottaa. Ei ole tarpeeksi luottamusta tehdä pitkiä vetoja, sillä viime kerralla tuli niin kylmää kyytiä rajojen kokeilussa. Yritin ensin pari kertaa tehdä pitkää, mutta kun siitä ei tullut mitään luovutin vuoron Simolle ja yritin uudelleen vasta, kun hän oli tehnyt omansa.

Pieni jäähdyttelytauko ja toteaminen, että ehkä reilu satanenkin on tänään hyvä tulos, niin alkoi sujua paremmin. Tein lopulta 122m ja aikaa siihen kului 67 sekuntia. Seiskavitosia tein useampiakin, ja nopeammalla vauhdilla. Keskiviikkona siihen meni 51,5s ja tänään parhaimmillaan 41,2s. Aika huomattava ero. Tämä nopeampi kyllä hapotti vähän enemmän, mutta keskiviikon vedot nyt vaan olivat ihan perseestä. Satanen meni nopeimmillaan 59 sekuntiin.

DNF:ääkin piti kokeilla. 98 metriä tuli mukavasti, ja samalla se on uusi enkkani. :D jee! Paketti pysyi mukavasti kasassa. Tyyli oli samanlainen kuin viikko sitten, jolloin Artturi määritteli menoni preussilaiseksi, mikä johtuu siitä, että liikkeet olivat niin jämptejä. Vielä kun kolauttelisin kantapäitäni yhteen.