27.12.2005 Nilkat

Kävin treenaamassa Kalevan hallissa, mikä onnistui lähinnä siksi, että väkeä oli aika vähän paikalla. Aloitin tekemällä potkuja kumiräpylöillä - lähinnä kyljelläni. Jatkoin ilman räpsiä, jolloin tein myös perinteisesti. Kurssilla kyljellään meneminen tarjosi vielä haastetta, mutta nyt sekin onnistuu ilman ongelmia. Tein aina maksimissaan 15 potkua ja uin siitä altaan toiseen päähän, missä huilasin ja lähdin toiseen suuntaan. Vetoja tuli noin 8-10 sekä kumiräpsillä että ilman.

Tein monolla viisikymppisiä loppuun. Ehkä kannattaisi tehdä toisin päin, sillä monoilu oli fyysisesti aika raskasta muun treenin päälle. Hain liikkeeseen sulavuutta ottamalla nilkat mukaan liikkeeseen. Kun olen pitänyt nilkkani suorana, mono ei ole tuntunut seuraavan sulavasti mukana. Nyt otin pienen taivutuksen mukaan, jolloin liike tuntui paljon joustavammalta. Täytynee videoida molempia tyylejä, ja katsoa, missä mennään hyvään suuntaan. Idea heräsi oikeastaan siitä, kun Johanna kysyi joskus kuukausi sitten, liikutanko nilkkojani dynassa.

Tuntui myös hieman siltä kuin käyttäisin nyt enemmän jalkaani potkussa. Oikean balanssin hakeminen tuntuu haasteelliselta keskivartalon ja reiden välillä. Toisaalta kumiräpylöillä meneminen tuntuu todella helpolta, ja kuvittelen, että tekniikkani on kaikkein parhaimmillaan niillä. Jotenkin mono on vaikeampi väline, ja kun jalat ovat yhdessä niin liike saattaa tuntua kankeammalta tehdä. Joka tapauksessa kumiräpsät ilman kaulapainoa ovat mukavantuntuinen tapa edetä. Siinä on jotain samankaltaista vapautta kuin mitä tunsin vuosi sitten, jolloin olin vasta sukeltelujeni alussa.